Tätä asiaa tahdon aina painottaa. Kun puhutaan yksilöistä niin yksilö ei ole massaa. Jokaisella ihmisellä on haavoittuvuutensa ja tarpeensa. Pelkonsa.

 

Jos pystyt lukemaan tätä niin olet todennäköisesti ihminen kuten minäkin ja summaten me kaikki muodostamme ilmiön, jota nimitän ihmistsunamiksi. Joku muu käyttää toista nimeä.

 

Siis aina yksilön tasolla ihmisen näkeminen sellaisena kuin hän on eikä kenelläkään ole oikeutta etuiluun.

 

Siirryin kirjoittamaan tätä katsottuani kovaosaisten ihmisyksilöiden haastatteluja ulkomailta näin yöllä. Elämä on haavoittanut jo varhain. Joidenkin lähtötilanne on käsittämättömän huono.

 

Luulisin kuitenkin, ettei ihmistsunamin kasvu helpota ketään eikä mitään ja välttämättä luonto ei tee sosiaalipolitiikkaa.

 

Olenhan blogissani pohtinut sitä mitä voi tapahtua, jos yksilön turvarajat rikotaan.