Tässä blogissa olen käsitellyt ihmistä äärimmäisessä paineessa.

 

Se paine on yksinäisyyteen sysäävä paine.

 

Ihminen ei ole haluttu, hänen seuraansa ei tahdota.

 

Kun ihminen on kuihtumisen käsikirjoituksessa niin onko jotain muuta?

 

*

 

Tässä tuon esiin tanssin merkityksen.

 

Tarkoitan elämän tanssia.

 

En sitä että ihminen tanssii lavalla jonkun toisen ihmisen kanssa säädettyjä liikkeitä.

 

Nyt ihminen kipuineen tanssii itsekseen ikään kuin muinaisella leirinuotiolla.

 

Hän tanssii omaa tanssia itselleen ja katsoo miltä se tuntuu, tapahtuu sallimista.

 

*

 

Tämä pitäisi tehdä. On tanssittava liikkeet, jotka aluksi aiheuttavat häpeää.

 

On tanssittava estoitta. On ällistyttävä mahdollisuuksistaan.

 

On tanssittava virkamiesperse eläväksi!