Olen aikaisemmin kirjoittanut pitäväni ASMR-videoista. Tietenkin laatu tubessa vaihtelee ja valitsen sitä mikä on itselleni toimivinta. Istun öisin nettitelevision ääressä kuulokkeet päässä. Istun silloin kun istun. Yleensä katsomiseni päättyy johonkin ASMR-rauhoitteluun. Sitä on voinut edeltää kaikkea sellaista katsomista mikä ei ole ollut yhtään rauhoittavaa.

 

Olen hiljaisuuden rakastaja. Ei niin, ettenkö pitäisi musiikin kuuntelemisesta.

 

Mutta minkä määrittelen häiriöääneksi niin se on sitä. Pelkään häiriöäänten diktatuuria. Tämän diktatuurin leviämistä.

 

Rajan käsitteeseen kuuluu sekin, että häiriöäänet eivät ylitä rajoja.

 

Meidän pitäisi kunnioittaa toistemme hiljaisuuden tarpeita.

 

*

 

ASMR-taiteilijat eivät voi tehdä videoitaan muuta kuin hiljaisessa ympäristössä. ASMR-taiteilu on syytä nähdä elinkeinon näkökulmasta.

 

Olen seurannut erään nuoren naisen videoita (ei suomalaisen). Siellä missä hän tekee videoitaan on naapuriongelma. Joskus naapurin aiheuttamat äänet häiritsevät naisen työtä ja ne silloin häiritsevät myös katsojaa. Ei hyvä tilanne. Toivottavasti siihen tulee muutos mutta ei taida tulla muuta kuin muuttamalla.

 

*

 

Minua pelottavat monet asiat mutta hiljaisuus ei pelota.

 

Lasten pitäisi saada kokemus hiljaisuudesta ja että kaikessa hiljaisuudessa voi olla mukavasti omassa seurassaan.