Jo hyvin varhain lapsena pysähdyin tähän kysymykseen. Mitä on todellisuus?

 

Se synnytti pakahduttavan kauhun. Sitä en olisi millään rahapeleillä voinut ikinä sysätä tuonnemmaksi.

 

Enkä oppinutkaan bisneshenkilöksi.

 

*

 

Todellisuussokki tarkoittaa sitä, että todellisuuteen kuuluu sitä mitä siihen ei haluttaisi kuuluvan.

 

Voisi sanoa niin, että todellisuussokki on pahantekijän puolella.

 

Pahantekijä ei tahdo kaiuttaa tekemisiään.

 

Ja ihmiset ällistyvät uhrin kertomusta. Eivätkä pelkästään ällisty vaan uhri joutuu paineeseen, kyseenalaistamiseen. Uhrin puhetta pidetään vihapuheena.

 

Asiat ovat tietysti monimutkaisia enkä tahdo suoraviivaistaa tässä mitään.

 

*

 

Sitten on niitä - pappeja ja muita - jotka katsovat, että todellisuus on yhtä kuin Jumalan Kello. He pitävät itseään kellomestareina. He kiertävät kellon takakannen auki ja katsovat, että siellä ovat ruuvit paikallaan. Eiväthän ne löysällä voi olla! Jumalan Kello toimii moitteitta ja tästä he julistavat niille, jotka jaksavat kuunnella.

 

Jumalan kellomestarit eivät ikinä hätkähdä, he eivät ylläty.

 

 

*

 

Raahustan ajassa, aika korvissain rahisee…

 

Neiti Nopsajalka ohitse ilol sipsuu, hame kahisee…

 

Useinkin jo kepin avukseni otan, toki otan…

 

Sitä vailla kerran taapersin luokse muovipotan…

 

Muistan kun yksinäisyyttäni juoksin pakoon…

 

Yks kerrallaan aika taittoi unelmain lakoon…