Muutos ja muuttuuko ihminen?

 

”Muuttuuko ihminen, ja mihin suuntaan voi viedä huomispäivän tie?” Niin laulussa lauletaan eikä turhaan. Sanat ovat painokkaat. Muutos tarkoittaa sitä, että jokin muuttuu. On toisin. Tapahtuu pieniä ja suuria muutoksia, erilaisia muutoksia. Tänään keskeisiä muutospuheen aiheita on ilmastonmuutos. Riittääkö se? Kuvaako se planetaarista muutosta oikein?

 

Olen jatkanut asiaa. Tehnyt lisäyksen. Samaan lauseeseen on sisällytettävä ihmisten määrän muutos suhteessa aikaan ja koska kysymyksessä on tsunamimainen kasvu, niin käytän siitä nimitystä ihmistsunami.

 

Jos ihmisolennon kulutus kasvun myötä enentyy, niin kysymyksessä on kulutustsunami ahmintakulttuurin puitteissa.

 

Meillä olisi kaiken aikaa esimerkkinä kristillinen askeesi luostarikilvoitteluineen ja myös luonnonaskeesi, jota vaikkapa Pentti Linkola edusti omalla elämäntavallaan. Ne voivat olla vapaaehtoista askeesia tai sitten niistä tulee tapahtumien kulussa pakkoaskeesia.

 

On sanottavissa toki, että ilmastonmuutos toimii eräänlaisena haastavana muutoksen veturina. Mutta väestönkasvu vähentää kaikenlaisten muutosratkaisujen kokonaissummaa, vaikuttavuutta.

 

Aikakausi on muuttumassa. Ei ole pienemmästä kysymys. Silloin ei ole kyse ainoastaan erilaisista teknisistä ratkaisuista vanhassa ja vanhan jatkumisessa vaan täytyy palata alun laulun sanoihin.

 

Muuttuuko ihminen? Jos ihminen ei muutu eikä ole herkistynyt todellisuuden luennalle niin kaaosvaikutukset syvenevät.

 

Juuri nyt kaikki on haastettuna. Valta ja valtapolitiikka ovat silloin mukana haastossa. Sivistykseen ja sivistyneeseen yhteiskuntasuunnitteluun kuulu sen miettiminen ja tutkailu, mihin vie huomispäivän tie.