Mielestäni ajattelemisen prosessiin tulisi suhtautua jonkinlaisella armollisuudella.

 

Ihminen laukoo hetkessä mitä vain. Suutuspäissään, kiukuksissaan.

 

Myös vakava ajattelu saattaa kulkea täysin pieleen.

 

Jokin tarkkailevuus, ilmiantavuus ja pöyristely ovat menneet aivan mahdottomiin.

 

Joskus on vain puhuttava, että seuraavassa hetkessä puhuu paremmin.

 

Kaikkeen ei pitäisi suhtautua lihavoiden maalittamistarkoituksessa.

 

En oikein käsitä ilmiantajaluonteita.

 

*

 

Osa somen kirjoituksista on niitä mitä ennen raapustettiin yleisen vessan seinään.

 

*

 

Suurin piirtein jokainen lukija osaa tiedostaa paikkansa eikä siitä hievahda jonkin pierulämärin vuoksi.

 

Jos yritettiin vaikuttaa niin se yritys ei onnistunut.

 

Ihmisillä on kyky tajuta asioita. Sitä ei pitäisi vähätellä.