Elizabeth Kolbertin teoksessa Kuudes sukupuutto kirjoitetaan sivulla 290, että "antroposeenin sanotaan yleensä alkaneen teollisesta vallankumouksesta, tai ehkä vieläkin myöhemmin, toista maailmansotaa seuranneesta väestön räjähdysmäisestä kasvusta".

 

 

Antroposeeni tarkoittaa ihmisen suuren vaikutuksen aikaa elonkehässä mihin tekniset innovaatiot ovat antaneet mahdollisuuden.

 

Pekka Kuusen jälkiä seuraavana ajattelen, että kaikki todellisuudet aspektit on otettava tarkasteltavaksi. Aikakauden filosofia, psykologia, sosiologia, uskonnot, taloudellinen toiminta, politiikka, ideologiat… myös syyttämisideologiat… viholliskuvat… mitä tarkoitamme humanismilla?

 

Koen, että emme käy monipuolista keskustelua.

 

Ilmastonmuutoskeskustelun tietenkin täytyisi olla elämäntapakeskustelua, arvokeskustelua.

 

*

 

En usko, että koronapandemia on mitenkään muuttanut ihmisten ajattelutapoja. Odotetaan vain, että voidaan taas painaa kaasua.

 

*

 

Pandemian aikana olen tehnyt havaintoja missä yksinolemisesta puhutaan pahaa. Sitä ei nähdä tilana missä ihminen pystyy lukemaan rauhassa ja tutkailemaan asioita ja pohtimaan erilaisia juttuja.

 

Ihmisjoukossa on vaikea mennä itseensä ja juuri se täytyisi tehdä.

 

Ihmisolennon on mentävä itseensä. Eri aspekteja tarkastellen.