Pohdin asiaa parilla sanalla yksilötasolla.

 

Siitä, että kuvittelee olevansa vapaa on pitkä matka siihen että on vapaa.

 

Mitä vapaus edellyttää? Se edellyttää aina uskaltamista.

 

*

 

Nyt en kirjoita tahallisesta ärsyttämisestä.

 

Kirjoitan vapaudesta.

 

Jos työpaikalla sanoo vapaasti mitä ajattelee niin siitä saattaa seurata jotain.

 

Mikäli on pyydetty sanomaan vapaasti niin sitten sanoo vapaasti.

 

Eikä saanutkaan aplodeja.

 

*

 

Ihminen etsii kaiken aikaa tekosyitä sille, että vapauden kuvittelu riittää.

 

Olisi liian pelottavaa ryhtyä vapaaksi.

 

*

 

Eihän vain kukaan tiedä, että kuvittelen vapautta? Että olen melkein maanisesti vapauden ajatuksen viemä.

 

*

 

On niin suloisia kahleita! Kodikkaita!

 

*

 

Mikä olisin, jos olisin vapaa?

 

*

 

En osaa ihan arvioida aikamme vapauden tilaa… palaan ehkä aiheeseen.