Ennen viimeisimpiä deletointeja sanapari mihin pääsin oli takertumaton valaistunut. Tässä näin täällä siihen ei tulla ilman tyrmistynyttä valaistumista.

 

Valaistuminen on äkkiseltään tapahtuvaa kokonaiskuvan käsittämistä ja näkemistä.

 

Tietysti jossain kaukana kaikuu yritys ymmärtää buddhalaisuutta.

 

Mutta olen varmastikin kiinni enemmänkin omassa ajattelussani kuin buddhalaisuudessa.

 

Yhä olen ortodoksikristillinen, ortodoksi, joka maksaa kirkollisveronsa.

 

Minulle valaistuminen on pyrkimystä vapautua tahmakäsitteistä kuten katkeruus ja viha.

 

Kyllä. Vihallakin on paikkansa mutta se kuitenkin on lopulta tahmakäsite.

 

Mitä aikaisemmin kirjoitin sellaisesta kuin traumapommi ja traumafilmi niin ne liittyvät tyrmistyneeseen valaistumiseen.

 

Sisäisessä työssä on ponnisteltava sen kanssa mitä on tyrmistynyt valaistuminen.

 

Siinä tarvitaan kärsivällisyyttä. Asioita ei ehkä pysty nopeuttamaan vaikka tahtoisi.

 

Voi olla, että ihminen on uupumassa tyrmistyneeseen valaistumiseen. Eikö ole mitään muuta?

 

On muuta.

 

Ja se muu on nimeltään takertumaton valaistuminen.