Pidetäänkö totuuden kertojaa sankarina?

 

Ajattelen että totuus on ikuista. Ne kirjat, näytelmät, teokset, jotka ovat koskettaneet totuutta eivät vanhene, jos ne on osattu toteuttaa vetovoimalla.

 

Ideologinen kiiltokuvamaisuus ei kanna.

 

*

 

Milloin on totuuden hetki?

 

Jos on totuudenpöljä niin sitä ei koskaan osaa arvioida oikein.

 

*

 

Tähän tietenkin liittyy mukaan itsekritiikki. Kuka tietää totuuden?

 

*

 

Mutta jos tietää totuuden ja rohkenee sen kertoa tai ei osaa arvioida seurauksia niin mitä tapahtuu?

 

Syntyy todellisuussokkeja.

 

Mitä silloin tehdään?

 

Eräs vaihtoehto on raivo, joka kohdistuu siihen, joka kertoo totuuden.

 

Mutta raivoa ennen on todennäköisesti edeltänyt totuudenpuhujan sivuuttaminen, hänen vaientamisensa vaikutusmahdollisuuksista. Pelleyttäminen. Vähättely. Psykiatrisointi.