Pentti Linkolan askeettinen elämä oli vaikuttava mutta Linkola ei ollut olemuksellisesti suunnittelija vaan tyrmistyttäjä. En kiellä senkään merkitystä noin herättelymielessä.

 

Blogissani toistuu Pekka Kuusen nimi ja tulee toistumaan. Pekka Kuusi oli hengeltään suunnittelija mikä on mielestäni tärkeää. Suunnittelussa täytyy kirjoittaa esiin uhkakuvia ja etsiä sitten ratkaisuja.

 

Linkolan esseistinen kirjoitustyyli on tehokasta. Mutta hänestä nyt vain löydän brutaalin rymistelijän, jolle antoi suurta painoarvoa oma elämisen tapa.

 

Kuusi oli sivistykseen vetoava ihminen. Ihmisen tiedon käsittelyyn luottava ihminen. Hän oli kumminkin ihmisoptimisti mitä minäkin tahtoisin loppuun saakka olla.

 

Mitä minulle on loppu? Loppu ei ole hiljaisuutta vaan se on kaaosta. Erilaisia yltyviä planetaarisia kaaosvaikutuksia.

 

Myös peto nousee kaaoksesta ja silloin ryhdytään mittaamaan ihmisen arvoa mikä arvatenkin on joillakin suurempi kuin toisilla.

 

Linkolan nimi on jatkuvasti esillä. Suhteessa siihen Kuusen esillä näkymisen vähäisyys on käsittämätöntä.