Kun kirjoitan turvallisuuskulttuurista päämääränä niin katson, että se on sivistysyhteiskunnan toiminnallinen summa.

 

Jos ollaan eksyksissä niin on syytä tutkailla rastia ja tuo rasti on nimeomaan turvallisuuskulttuuri.

 

Turvallisuuskulttuuri jakautuu erilaisiin aspekteihin ja sitä tavoitellaan monin toimenpitein.

 

Mutta lopullista tavoittamista ei saavuteta koskaan.

 

Aina on petomaisuutta ja konnamaisuutta mikä vaikuttaa asioihin.

 

On kieroilua ja raakalaismaisia himoja.

 

On ohittamista ja itsekkyyttä.

 

*

 

Turvallisuuskulttuurin päämäärä tulee silti asettaa. Se ei ole jokin ilmassa leijuva utopia vaan jotakin mitä täytyy voida mitata realistisin mittarein.

 

*

 

Turvallisuuskulttuuri on läpäisevä periaate, arvo, tärkeys.

 

Turvallisuuskulttuuri kamppailee vieraantumista, vähättelyä ja esineellistymistä vastaan.

 

Turvallisuuskulttuuri on meisyyskulttuuria ja meisyyteen ovat kaikki kutsuttuja.

 

Turvallisuuskulttuuri on vastuu- ja osallistamiskulttuuria.

 

Turvallisuuskulttuuri on tapa ajatella, tapa tehdä.