Elämäni olen aina etsinyt… epämukavuusaluetta. Mitä erinomaista siinä on? En tiedä.

 

Minusta tuntuu, että mukavuusalueella olevat ovat eräällä tavalla lumoutuneita tai lumottuja.

 

Vedätettyjä, huiputettuja.

 

*

 

Epämukavuussalueella on se, että mukavuusalueella kirjoitettu pandemian käsikirjoitus ei pidäkään.

 

Toisin sanoen on kysymyksessä vasta virustason alku ja edessä on pandemia-aikakausi.

 

Mukavuusalueella ihminen käsikirjoittaa sanahattaraa mikä ei kestä elonkehän koettelussa.

 

*

 

Minulla ei sinänsä ole kaunaa sitä kohtaan, että ihmiset noin keskimäärin ovat huomattavasti onnellisempia kuin minä.

 

*

 

"Kuka taas kusettaa?"

 

Tämä kysymys kaikuu kallossani, kylkiluideni alla jossain.

 

Haastaa määrittelemään nousua sumuiselle rannalle mistä alkaa epämukavuusalue.

 

Äänteleekö jossain muinaiseläin?