Seuraan nuorten edesottamuksia ja ajatuksia tuben vlogien avulla lähinnä. Siinä mielessä aika on antoisaa. Pystyy tekemään kansainvälisiä nuorisokatsauksia.

 

Edelleen ja toki aina näkee sitä elämässä olemisen taktiikkaa, että "SITTEN kun olen vanha". Siellä jossain hamassa tulevaisuudessa on vanhuus eikä käsillä.

 

*

 

Tänään olen kuunnellut vinyylilevyjäni ja niiden soittaminen aina aiheuttaa sekä iloa että haikeutta. Vinyylilevyssä on musiikin kuuma soundi. Siinä se nyt vain yksinkertaisesti yhä on.

 

On tämän hetken nuoria, jotka ovat tajunneet vinyylilevyt.

 

Osa omasta vinyylilevyvarastostani on matkan varrella tuhoutunut… sitten olen joskus ostanut viime vuosina käytettyjä vinyylilevyjä ja uusiakin.

 

Ei niitä hirmuisen paljon ole. Mutta pääsen tunnelmaan tahtoessani.

 

Välillä selailin netin kautta 1970-luvun Musa-lehtien kansikuvia. Tarkoitukseni olisi kaiketi jossain vaiheessa ostaa lehtiä netin kautta itselleni. Muistan kansia. Ne auttavat elämäni hahmottamisessa. Moneen kanteen ei liity mitään pohdiskelua amnesiasta. Tiedän, että tuon ja tuon lehden olen ostanut kioskista.

 

*

 

Vaikka olen 62-vuotias ja on vaivoja niin mieli on nuori. Haluttaa sanoa, että äkkiä ihminen on tämän ikäinen.

 

Täytyy jotenkin yrittää terapoida ja hoitaa nuorta mieltä. Ehkä tästä ei kannata puhua niille, jotka ovat nuoria.