Onpahan siinäkin ilmaisu…

 

Minun etuni ja minun onnellisuuskuplani! Eikö se sentään ole arjen normaaliutta. Kaikkien hyväksymä toimintaperiaate.

 

Ei ole sanottua vaikka kansakunnan etu ja oma etu yhdistyisivät. Ovat sama asia.

 

Mutta jos kansakunnan etu on suurempi kuin oma etu niin alkaa nousta esiin sellainen hätkähdyttävä, vaativa ja pelottava käsite kuin UHRAUTUMINEN.

 

Voivatko olosuhteet äkisti muuttua niin että vaaditaan oman edun maksimoinnin sijaan uhrautumista?

 

Ilman että uhrautuminen saa historiallisena hetkenään muuta kuin pilkkaa ja häpäisyä osakseen.