Ovatko johtajamme alamaisia? Kenelle he ovat alamaisia, jos sitä ovat? Ovatko he orjuuntuneen sujuvasti alamaisia? Ovatko he ehkä lumoutuneesti alamaisia?

 

Eikö riitä, että me varsinaiset alamaiset olemme alamaisia! Pysymme alamaisina. Pitääkö myös johtajien tungeksia joukkoomme?

 

Kun olen lukenut Saksan yhteyskenraali Waldemar Erfurthin päiväkirjoja myös todistuksena Mannerheimin olemuksesta niin se ei ole alamaisolemus. WE raportoi vanhan marsalkan sairastumisista, väsymisestä, vanhenemisesta kesän 1944 koettelemuksissa mutta koskaan hän ei pysty kirjoittamaan, että nyt marsalkka käyttäytyy kuin Saksan kiltti alamainen. Hitlerin apupoika.

 

Suomi ei koskaan saa olla Saksan apupoika tai ajan hengen mukaan kirjoittaen apuhenkilö. Se on eräs realismin peruskivi näillä main. ---

 

WE kirjoittaa napakasti. Hän kirjoittaa päiväkirjaansa epäilemättä perimmäisiä ajatuksia.

 

Mannerheim yhä käy esimerkiksi olemuksesta millä tätä maata pitäisi johtaa. Siihen ei koskaan tulisi kuulua orjuuntunut sujuvuus ellei tahdota, että itsenäisyytemme hukkuu siihen.

 

On kai ihmisiä, jotka rehellisesti pelkäävät, että johtajamme ovat alamaisia ja olemme alamaisten alamaisia, joilta ei edellytetä kysymyksiä, vastaväitteitä, perustelujen vaatimista vaan orjuuntunutta sujuvuutta.