Ennenkin on runoiltu. Mielestäni paras runous kiteyttää jotakin valtavuutta.

 

Tässä siis japanilainen runo 1700-luvulta:

 

Ihanat kasvot,

niitäkin upeammat

hänen valheensa.

 

*

 

Teksti on URA NO WAKABA -antologiasta.

 

Kuinka paljon runo kuvastaa esimerkiksi meidän päiviämme kun sitä eri aspekteissa yrittää avata?

 

Mitä tässä selittelemään… yrittämään selittämistä kun runo puhuu…