Ennenkin on runoiltu. Mielestäni paras runous kiteyttää jotakin valtavuutta.
Tässä siis japanilainen runo 1700-luvulta:
Ihanat kasvot,
niitäkin upeammat
hänen valheensa.
*
Teksti on URA NO WAKABA -antologiasta.
Kuinka paljon runo kuvastaa esimerkiksi meidän päiviämme kun sitä eri aspekteissa yrittää avata?
Mitä tässä selittelemään… yrittämään selittämistä kun runo puhuu…