Maailmaa ja siinä ilmenevää pahoinvointia tulee poistaa realistisesti arvioitujen mahdollisuuksien rajoissa. RAJAT!

 

Suomella ei nähdäkseni ole varaa hyvin hyviin ihmisiin ja heidän maailmansyleilyynsä. Kansantalous asettaa tolkullisia rajoja.

 

Suomen ongelma ovat nimenomaan hyvin hyvät ihmiset ja heidän realismin rajat ylittänyt psykoottinen humanisminsa. 

 

Hyvin hyvät ihmiset aiheuttavat yhteiskunnallisen katastrofin. Ihan vain hyvää hyvyyttään.

 

Hyvin hyviä ihmisiä hyväksikäytetään, koska maailmassa on myös hyväksikäyttävää pahuutta ja saatanallista juonikkuutta ja loisimiseen pyrkimystä.

 

On kestettävä tosi todellisuuden aiheuttamia pettymyksiä.

 

Hyvin hyvät ihmiset eivät ole kaikkien roolimalleja. Eivät pahojen ja pettävien ihmisten.