Turvallisuuskulttuuri on yhteiskuntamme yläkäsite. Monikulttuurisuus sijaitsee sen alapuolella.

 

Kaikkien ei tarvitse olla kehonrakentajia mutta kaikkien pitäisi olla turvallisuuskulttuurin rakentajia.

 

Korkeimman päättäjistön tietenkin täytyy vahvistaa osallisuuden kokemusta.

 

Osallistumisen vastakohta on vieraantuminen. Ihminen ei koe osallisuutta siihen mitä yhteiskunnassa tapahtuu. Ei koe nimenomaan vastuullista osallisuutta.

 

Kaikkien yhteiskunnallisten prosessien on vahvistettava osallisuutta.

 

Turvallisuuskulttuuriin kuuluu totta kai mukaan yksi lainsäädännön kokoelma, Suomen laki, johon jokaisen on sitouduttava unohtamatta oikeutta mielipiteen ilmaisuun. Kansalaiset näkevät epäkohtia ja niitä heitä on rohkaistava sanoittamaan.

 

Pelkään, että meillä ei oikein tajuta vieraantumisen vaaroja.

 

Vieraantumisesta sikiävät väkivalta ja materiaaliset tuhot.