Sanotaanko niin, että joskus vuoden 2007 kieppeillä tunsin olevani paljon enemmän kartalla kuin tänään. Toivoisin armollisuutta. En enää osaa kaikkia aihepiiriin kuuluvia käsitteitä.

 

Nuoret varmaankin menevät keskustelussa kuin kala vedessä.

 

Minulla ei ole mitään loukkaamisen eikä irvailun tarvetta. En vain tunnu pysyvän mukana määrittelyissä ja käsitteissä.

 

Pitäisin kiusaamisen sorttisena, jos senioreita paheksuttaisiin ja maalitettaisiin, mikäli ei tajua kaikkea ja toimii vain hölmistymisen perustalta. Tällöin hölmistyminen ei ole kielteinen kannanotto mihinkään.

 

Koska kaikkeen liittyy valta niin on kysyttävä, kuka käyttää määrittelyvaltaa.