Se on tietysti musertava kysymys.

 

Jos ei kuole niin ihmisestä tulee vanha ja hänen täytyy sietää vanhuus ennen kuin kuolee.

 

Tubessa on menestysvlogisteja, joiden menesty perustuu oikeastaan ja ilmeisesti lähes tyystin nuoruuteen. Ikään kuin he aina olisivat nuoria. 

 

Minun ikäisenäni - 62-vuotiaana - moni on kadottanut viimeistään menestystekijänsä.

 

Uusia nuoria tulee tilalle. Uusi nuoruuden aalto. Nuoruuden aallot toisensa perään kuin ne olisivat ainoita aaltoja.

 

Miten elää vanhana? On se kova kysymys. Se on toki hyvin kova kysymys, jos takana on paljon menetettyä elämää. Siipirikkoisuutta. 

 

Ajattelen, että lihan ikääntyessä hengen ei tarvitse ikääntyä. On käännyttävä hengen kilvoitteluun.

 

Ei pidä tyrkyttää nuoruuden aaltoihin sitä mitä ne eivät pysty ottamaan vastaan.

 

En sano suinkaan, että kaikki nuoret olisivat elämänvoimansa hurmoksessa. Nuoret ovat sentään hekin erilaisia.

 

Mutta ikuisen nuoruuden hurmiota ahmintakulttuurissa kyllä palvotaan.

 

Niin mieluusti ajateltaisiin tänään, että koronakuolemat kuuluvat vain vanhuksille, ikäihmisille, senioreille.