Heti alkuun huomautus. En lähde tässä pitempään maskuliinisuuskeskusteluun kuten en enää blogissani suuremmin pohdi seksuaalisuutta ja sukupuolisuutta. Globaalisti ajatellen tuo pohdiskelu on jo ylittänyt kaiken realismin. Mutta se on vain oma arvioni ja ihmiset saavat toki keskustella mistä haluavat niin paljon kuin tahtovat. - Minä pohdin lähes kaiken aikaa sellaista kuin yhteiskuntien kestävyyttä ja sietokykyä. Mietin kaaoksen vaaroja. Sekasortoa. Normittomuutta. Lain sivuuttamista. Sen pelleyttämistä. - Jos vaikkapa parin kuukauden kuluttua Suomeen saapuu pandemian toinen aalto esimerkiksi ensimmäistä aaltoa 5-10 kertaa suurempana niin yhteiskunnan ilmapiiri alkaa muuttua. - Äkisti putosimme yhteiskuntana kevytmielisyyteen. Ja kai kevytmielisyyteen sekoittuu jonkinlaista uhmaa. Melkeinpä ilkkumista tänään. - Niin maskuliinisuudesta. Mielestäni yksi mies on yhdenlainen ja moni mies on monenlainen. - Mutta juuri miehellä on kautta historian ollut valtava tarve ja suoranainen himo selittää sitä mitä oleva on ja miksi tapahtuu sitä mitä tapahtuu. - Uskon, että toisen aallon aikana yhteiskunta joutuu kohtaamaan riesanaan erilaisia henkisiä hutunkeittäjiä. Näkyjen näkijöitä ja taivaanmerkkien lukijoita. Uniensa julkisuudessa selittäjiä. - No niin, olenhan itsekin täällä kertonut erikoisia asioita... Tarvitsemme juurevaa realismia ja uskallusta havaita todellisuuden faktat.