Jokainen ortodoksi heti käsittää mihin viittaan. Skeemaigumeni Johannes, joka kuoli syntymävuotenani 1958 oli ohjaajavanhus ja aina kaikkien ortodoksien käsissä viipyilee hänen kirjansa Valamon vanhuksen kirjeitä. Nykyisin skeemaigumeni tunnetaan nimellä Pyhittäjä Johannes Valamolainen ja hänethän tapasin valtavassa uninäyssä vuonna 2014 kun olimme yhdessä ahvenkalassa ja minä olin pieni alaston poika, jonka Pyhittäjä nosti sukelluksista puuveneeseen missä odottivat juuri minulle sopivat vaatteet. Sitten me ongimme ahvenia emmekä kiirehtineet kirkkoon palvelukseen vaikka kellot soivat. - Niin. Rakas lukijani ajattele siitä mitä haluat. Siitäkin. - Kohtahan minun pitäisi itseni olla jonkinlainen ohjaajavanhus mutta en tunne siihen vähäisintäkään valmiutta tai kykyä. - Mutta, mutta. Juuri tähän aikaan me tarvitsisimme viisaita ja punnittuja sanoja, ohjaajavanhusten sanoja.