Lamaantuminen on järkyttävä asia silloin kun se jossain kriisivaiheessa alkaa olla totta. Ei saa aikaiseksi vaikka pitäisi. Toimintakyky lähenee nollaa. Hommat eivät suju. Kaukana ovat työkyvyn vaatimukset. - Otsikon asioita voi tarkastella niin yksilön kuin kokonaisen yhteiskunnan tasolla. - Suunnittelu merkitsee ajattelua siten, että lamaantumisen uhka vältettäisiin. Että kansakunta pysyisi toimintakykyisenä ja työkykyisenä. Suomi ei saa lamaantua poliittisilla toimilla. Pitää todellistaa mitä merkitsevät toimintakyky ja työkyky. - Pahinta mitä pandemian toisen aallon tullessa (toivottavasti ei tule) on se, että jostakin kevyestä ilostelusta romahdamme lamaantumiseen. - On vanha sanonta, että pessimisti ei pety. Pessimisti voi sitten iloita, jos ikävät odotukset eivät toteudu. - Kirjoitan näitä rivejä, koska ahmintakulttuuri ei vaadi jäsenekseen kuin kapea-alaista kuluttajaihmistä. Sillä ei ole käyttöä havahtujille ja pohtijoille. Tämä ei ole filosofien aikakautta vaan ahmivat robotit ovat niitä, joita kannustetaan. On turha puhua roboteista erikseen, koska ihminen on jo pitkälti robotti.