Ihmiskunta on pyörällä päästään ja sekasotkussa. Kaupunkien hauraudessa piilee kaaoksen vaara. - Tämän blogin hyvin oleellinen sana erittäin syvällisesti ymmärrettynä on turvallisuuskulttuuri. Ja aina muistutan, että sanoja arvokas ja irvokas erottaa vain yksi kirjain. Samoin kuin sanoja tärkeä ja törkeä. - Sisäinen näkyni on se, että tarvitsemme ihmisiä, joilla on henkinen selkäranka, joka ei taivu kaikkiin ajan yllyttämiin voimisteluliiikkeisiin. Pitäisi löytyä ihmisiä, jotka eivät ole niinkään dazed and confused. - Ihmistunami, ilmastonmuutos, pandemia. Katujen kiihko. Huumausainekauppa. Perversiot. Heitteillejättö. - Rankkojen asioiden listaa voi jatkaa. Jos mahdollista niin pyrin tosiaan pitämään taukoa ja kysymään miten vahva on henkinen selkärankani ja mistä se rakentuu. Ainakin sen täytyy rakentua realismista eikä onnellisuuskuplien pilvilinnoista mitä politiikassa suosion saamiseksi mieluusti ylläpidetään. - Mutta on selvää, että henkinen selkärankani rakentuu myös kristillisestä uskostani. Mikä saattaa olla laillista ei olekaan Raamatun ja tradition perusteella hyväksyttyä. - Tänään ei kovinkaan paljon puhuta synnistä vaikka syntiä tehdään. Vain syntisyytensä tunnistava katuu. - Maailmassa on jatkuva karnevaalinhalu. - Katson videoita missä näen tietysti surkeutta. Kodittomia, höpöttäviä narkkareita, syrjään putoamista. Osattomuutta ei osallisuutta. Ja näen myös loputtoman liikkeen. Ihmiset kulkevat ja kulkevat ja kuljetaan myös matkalaukkujen kanssa. Tunnen olostani, että se on dazed and confused. - Tahtoisin kysyä ihmisiltä mikä on teidän päämääränne? Minne te olette menossa? Ahmimaan aisteillanne jotain taas uutta aistikokemusta enentyvässä ahmintakulttuurissa, joka on miedontanut Raamatun sisällön eikä aina miedontanut vaan korvannut kansien välin omalla ajattelulla ja musta tuntuu -oivalteluilla. Mihin te menette tuolla määrätietoisuudella, jossa on eräänlaista unissakävelijän outoa varmuutta.