En istu nyt niin sohvalla, että sulottaren jalat olisivat sylissäni ja kutittelisin niitä ja hän kikattaisi... - Ei, tulin äsken kaupasta ja aion laittaa kohta sitruunakalaa uuniin. - Jostain syystä koen iloisuutta. Tuota pelottavista pelottavinta tunnetta. Kun tuttua on masennus, suru, kauhu, triggerit... Sanon itselleni: "Älä pelkää olla iloinen. Ole iloinen vaikka pelottaisi." Nyt menen laittamaan sitä sitruunakalaa uuniin.