Aika ronskia ja roisia on meno blogissani. Heittelehtivää on. - Tahdon tänne dokumentoida olemassaoloa kuten sen tajuan. Tämä on testamenttini. Näin mitä näin. Näin elin. Mistä kärsin siitä kirjoitan. Mutta en peittele iloakaan. - En halua pitää täällä mitään uskonnollisen lässytyksen puhetta. - Niin en kuitenkaan jätä viittaamatta siihen mitä olen saanut kokea. - Tiedän, että pahuus ulottuu kaikkialle ja DID-ihminen joutuu kamppailemaan pahuuden jälkien kanssa. Mutta niin. - Eilen aamulla heräsin uneen ja se olikin oikein opetusuni. Aika karu opetusuni, mutta se päättyi taivaallisen suloisuuden kokemukseen. Makasin ja tein ristinmerkkejä. Pakko myöntää sekin, että kyyneleet valuivat silmistäni. Ajattelin, että heti riennän kirjoittamaan unestani tänne mutta nyt kuitenkin on syytä jättää kirjoittamatta sisällöstä. Asia on liian lähellä. - Olen saanut elämässäni kokea myös Pyhän Hengen salaisuuksiin liittyviä unia. Niihin kuuluu tosiaan herääminen hengellisessä suloisuudessa. Näitä unia ei pysty käskemään eikä komentamaan. Ne eivät ole ohjattavissa. Ne tulevat koska ovat tullakseen.