Kun täällä kirjoitan sivupersoonista niin olisi sanottava siten, että pahuuden henki säikähdyttää minua. Alkaa nostaa esiin vauhkoa ja sen jälkeen lamaantuvaa pikkupoikaa. Kauhun lasta. - Sitten jossain vaiheessa sosiologisen ja opettajankoulutuksen saanut seniorikansalainen, mies, ryhtyy miettimään pahuuden henkeä ajattelytyön kohteena. Tämä planeetta tuntuisi olevan pahuuden hengen planeetta missä ilmenevää hyvyyttä on turha kiistää ja mistä pitää iloita. - Mutta pahuuden henki on. Pahuuden henki on pahuudesta nauttimista. On kaiketi sellaista erityisnautintoa minkä vain pahuuden henki pystyy aiheuttamaan. - En tahtoisi joutua pahuuden hengen valtaan. Pahuuden henkeä vastaan täytyy taistella ja silloin aseena on katumus. Pahuuden henki houkuttelee katumattomuuteen. - Pahuuden hengellä on monenlaisia kasvoja. Pahuuden hengen palveluksessa kaikki sanat ovat välineitä. - Pahuuden henki ei sisällä syyllisyydentuntoa vaan syyllistämisen. Pahuuden henki on täydellisyyden henki mikä ei sisällä anteeksipyynnön tarvetta. Siinä ei ole kuulemisen eikä kuuntelemisen tarvetta. Pahuuden hengellä on tuomion kohteita. Pahuuden henki leimaa, merkitsee ja antaa rangaistuksia.