Olen pyrkinyt täällä ja toisaalla poistamaan erästä harhaa. Se harha on se, että kaltaiseni 61-vuotias ihminen olisi pelottomuuteen sementoitunut. Myhäilevä elämän veijari. Sitä en ole ja pelkoelämän kyllä olen elänyt alusta tähän päivään saakka. Jos seinälle laitetaan niin voin sitten parahtaa, että pelkoni johtuvat sisäisistä rakenneseikoistani. - Koska olen koulutukseltani sosiologian maisteri niin silloin kaikissa tarkasteluissani jo tämän vuoksi mielenkiinnon kohteeksi tulee JOUKKO. Parvi, lauma. Ihmisparvi. Ihmislauma. Kun sanaan joukko yhdistetään sana tuho ollaan pelkojeni ytimessä. JOUKKOTUHO. - Siksi kirjoitan ihmistsunamista, että se sisältää erilaisia joukkotuhon kehyksiä. Isompia ja pienempiä joukkotuhoja. - Jo hyvin nuorena luin keskitysleireistä. Joku tahtoi juutalaisten joukkotuhoa ja oli kehittänyt siihen menetelmiä. Joukkotuho käynnistettiin. Onko sitten juutalaisten joukkotuho ilmiönä jotain sellaista mikä ei voisi tulla tulevaisuudessa vastaan? Ei se mene niin. Kun voimakas ihailee itseään ja määrittelee eloonjäämisensä ylimmäiseksi arvoksi niin silloin alkaa tämän arvon suuntainen käytännön toiminta. - Menneisyys antaa mahdollisuuden hahmotella MUOTOJA. Asiat eivät toistu juuri yksi yhteen kuten ovat menneisyydessä tapahtuneet mutta muoto toistuu uusin sisällöin. - Elonkehässä ihmistsunami on yhdistynyt ilmastonmuutoksen tapahtumakulkuihin. Ilmastonmuutos merkitsee piankin elinkelvottomia alueita missä syntyy vaelluspaineita. Lähdetään liikkeelle. Joukko lähtee liikkeelle. Joukko aiheuttaa joukon paineen. Silloin syntyy törmäyksiä. Yhteenottoja. Syntyy paineita pienempään ja isompaan joukkotuhoon. Siksi tällä planeetalla tilanne on erittäin paineinen. Suurten johtajien pitäisi nähdä se mitä tapahtumahorisonttiin on konkretisoitumassa. Suurilta johtajilta tulisi edellyttää havahtumisen aistia. Voisi sanoa niin, että KAIKKI puolueet tekevät tänään päiväkohtaista populismia. Sille on tilaus.