Pakko toistaa ihastusta erämaavaeltajien videoihin kautta maailman. - Mutta on todella hämmästyttävää miten sille alueelle missä pärjää ihan helposti suomen kielellä mahtuukin niin paljon kauneutta. - Voi tietysti valita ihmisluoman ja erämaan molemmat. Käydä sekä taidemuseoissa että villissä luonnossa. Mutta jos pakko on valita niin valitsen erämaan. Miten itse pystyn jatkossa liikkumaan... Se on eri asia. Mutta jos menen luontoon kuten toivon pystyväni niin eihän siellä ala jokin järkyttynyt mekkala siitä, että nyt tänne saapui mikä ei joukkoon laisinkaan sovi. - Jos karhu minut söisi niin olisin Hänellekin vain tavallinen normipala, jonka menneisyyden tapahtumat eivät kiinnosta vaan nälkäänsä söi tuonkin pohdiskelijan. - Näen sieluni silmin miten joku vanha lintu tonkii karhun kakasta esiin ortodoksisen kaularistini ja samassa sen silmissä välähtää. Se lennättää ristin kohti lähimmän ortodoksikirkon pihaa ja pudottaa sen jumalanpalvelusta pitämään menevän papin eteen... Semmoista. Kaikkea voi sattua. Museoiden ulkopuolella.