Tieteelliseen ajatteluun kuuluu tilastojenkin totuudellisuuden puntarointi. - Voidaan laittaa X-akselille aika ja Y-akselille määrä. Y-akselilla ylöspäin määrä kasvaa nollapisteesta ja määrä laskee nollapisteen alapuolella. - Mitä puhutaan dissosiatiivisesta identiteettihäiriöstä niin sen määrä on jo nyt vähäinen. Onneksi. Sillä tavoin yhteiskunta on terveyden tilassa. Silti yksikin tapaus on liikaa ja tapaus saattaa päättyä itsemurhassa tai niin, että uhri kulkee leikatuin siivin elämänsä läpi ja kärsii pitkäaikaisseurauksista. - Tekijän elämä ei ole sellaista. Teot eivät vahingoita hänen toimintakykyään tai työkykyään yhteiskunnassa. Tämä tietenkin silloin kun hän ei jää kiinni eikä syyllisyyttä pystytä näyttämään. - DID-ihmisen elämän kärsimystä ei voi verrata tekijän rangaistusseuraamukseen kun uhri todella kärsii elinkautista. Jatkuvaa piinaa oireistaan. - Eiköhän tämmöisestä asiasta ole silloin syytä puhua. Yrittää vaikuttaa niin, että tapausten määrä vähenisi suhteessa aikaan. - Vuodesta toiseen sitten tietenkin sosiologisella joukkoilmiöiden tasolla soitan hätäkelloa ihmistsunamin ja ilmastonmuutoksen suhteen. Ihmistsunami kasvaa suhteessa aikaan. Elämme sellaisen jostain omitun mieliä rauhoittavan teorian varassa, että kyllä se siitä päättyy. Mikä ei faktisesti todista sitä, että ihmistsunamin kasvu päättyisi onnellisesti. Jos se päättyy ja kun se päättyy niin se päättyy katastrofiin. Se voi olla luonnon karsintaa tai muuta karsintaa. - Ilmastonmuutoksen säiden äärimmäisilmiöt ovat myös lisääntymässä suhteessa aikaan ja ne ehkä ennakoivat todella suuria tapahtumia elonkehässä. - Mitä sosiologisella tasolla tapahtuu niin se viittaa PLANETAARISEEN ASUTUKSEN UUDELLEENJAKOON. - Missä ei voida olosuhteiden vuoksi asua sieltä siirrytään asumaan sinne missä asumiseen on mahdollisuuksia