Pyydän sinua lukijani huomioimaan, että tämä on Kaikella on syynsä -blogi. - Ärsyttävä blogi siinä mielessä, että tämä on pätkelmien sillisalaatti. Välillä liikun korkeuksissa kotkan katsein ihmiskunnan metkuja tarkkailemassa ja sitten sisäinen lintuni värisee mielen rakentumisen ja vammautumisen kysymyksissä... Huh ja sori. - Jos ihmiskunta ajautuu kaaokseen seuraavan 30 vuoden kuluessa niin sillä on syynsä, jotka näkyvät juuri nyt. Tässä hetkessä. - Olen niin vanha, että koin paniikkihäiriödiagnoosin nousun tajuntaan maassamme oikein suuremmin. Se alkoi noin vuonna 1990. Ajateltiin, että paniikkikohtaukset johtuvat ihmisen olemuksesta. Hoidettiin oireita. Varmasti hyvä mutta ei niinkään ajateltu, että oireilla on jokin syy. Esimerkiksi amnestinen trauma. Ei puhuttu muistuttajista siis triggereistä. Ihminen nyt vain joissakin tapauksissa oli semmoinen, että hän oireili paniikkikohtauksilla. - Tässä tuon siis erittäin painokkaasti esiin sen oletuksen, että useammassa paniikkipotilastapauksessa kuin ymmärretäänkään taustalla on traumaattiseen unohdukseen peittyvä erilainen väärinkohtelu, hyvin raju väärinkohtelu mikä on sulkeistunut amnesiaan. Siten paniikkikohtauksilla on syynsä. Niillä on alkuperäinen aiheuttajansa ja silloin mennään rikoksen maastoon mikä alkaa olla tukala myös diagnoosien tekijöille. - Tosiaankin, tämä on Kaikella on syynsä -blogi.