Meillä on säädöskokoelmamme puitteissa eräs Olento, jonka etu ajaa kaikkien muiden etujen edelle. Tämän Olennon nimi on lapsi (ihmislapsi, kakara, pentu, kersa). Esimerkiksi jonkun virkamiehen loukattu kunnia on huomattavasti vähäisempi kysymys kuin kysymys Lapsiolennon edun toteutumisesta. Siis sikäli mikäli virkamiehen loukattua kunniaa ilmenee mistä minä tiedän. - Lapsiolennon etu on ehdoton prioriteetti. Lapsen kehitys ja kasvu eivät saa vaarantua millään tavoin. Jos lapsi vaarantaa itse itseään niin siihen on puututtava. Joskus käy niin hullusti, että äiti vaarantaa lapsensa edun. Tai isä. Tai molemmat. Kaikki eivät tokikaan synny kultalusikka suussa. - Äidit ja isät eivät omista lapsiaan. Mikäli omistaisivat niin silloin he voisivat tehdä omistukselleen tahtonsa mukaan. Hakata sen vaikka kappaleiksi. Mutta niin ei ole. Meillä on kiireellinen huostaanotto menettelynä silloin kun lapsi on uhan alla. Vaikkapa äitinsä uhan alla. - Äiti on aikuinen, Lapsiolento on lapsi. - Äiti tekee aikuisen mielijohteitaan mutta jos ne ovat lapselle vahingoksi niin silloin yhteiskunnan täytyy toimia. Suomalaisen yhteiskunnan missä vallitsee ja pitää aina vallita lastensuojelulain henki. - Lastensuojelun toimenpiteiden toteuttaminen on joskus äärimmäisen paineistettua. Niitä sitoo vaitiolovelvollisuus mikä turhauttaa mediaa. - Voisi sanoa niinkin, että lastensuojelussa todella käydään sotaa pahuutta ja demonisuutta vastaan.