Ihmistsunamiin kuuluu sekin, että on ennennäkemätön määrä senioreita ja vanhuksia. Pyydän saada todeta, että vanhus ei ole minulle eikä ortodoksisille kristityille ahdistava sana. Se on kunniallinen sana. Odotetaan jopa, että vanhukset toimisivat neuvonantajina ja opastajina nuoremmille. Ortodoksisuudessa siten vanhuksia kunnioitetaan. - Joulun aikana katsoin teeveetä ja eräässä kirkollisessa tilanteessa eräs vanhus nostatti käsiä ylös niiltä, jotka tahtoivat asua kodissaan jonkin palvelutalon sijaan. Mielestäni hän toimi epäasiallisesti vaikkakin käsitän hänen pointtinsa. - Ymmärrykseni mukaan vanhuspalvelut ovat viimeisen 50 vuoden aikana huimasti kehittyneet yhteissummana. Eihän meillä mitään vaivaistaloja ole vaikka viime aikoina vanhusten kohtelu on herättänyt arvostelua. Totta kai kaikki rikkomukset on korjattava. Vanhuksille kuuluu turvallisuus ja huolenpito. - Mutta en tahtoisi, että ohjelmallisesti herätetään vastustusta erilaisia vaihtoehtoja kohtaan. - Itse 61-vuotiaana asun vaivoineni vielä omin toimin pienkerrostalossa. Seuraava vaihe saattaisi olla senioritalo missä on huomioitu vanhenemisen tarpeita. - En pistä hanttiin erilaisia vaihtoehtoja mitä nykyaika tuo tullessaan. Olen kuuntelulla. - En myöskään koskaan tahtoisi herättää huolta esimerkiksi niissä vähissä sukulaisissa, jotka käytännössä olisivat kiinnostuneita siitä mitä minulle kuuluu. - Asiallinen vanheneminen merkitsee sitä, että vanhus on itsekin niin sanotusti pelinrakentaja. Ei peikkojen pelkääjä ja kaikessa hanttiin panija. - Missä on arvosteltavaa niin sitä täytyy arvostella mutta jonkinlainen arvostelun sementoitunut ohjelma on epäasiallista. Vanhus itse saattaa siten käyttäytyä epäasiallisesti ja kaltoinkohdella niitä, jotka kaikessa välittämisessä tahtovat huolehtia hänen parhaastaan.