Ei ehkä pääse koskaan selville. Asiat eivät aukene. Ne eivät ole niin dramaattisia. Toisin sanoen ne eivät riko niin dramaattisesti reaalitodellisuutta. Ihminen ei ala perimmäisesti ihmetellä itseään eivätkä toiset häntä. Asiat jotenkin sujuvat. On säilynyt toimintakyky ja työkyky. - Mitä sitten, jos selviää, että on DID? Ilmeisesti on siten, että  sivupersoonien verkostoon ja järjestelmään täytyy tutustua. Yrittää tehdä sitä kaikessa rauhassa. - Tilanne on pakenematon. Se täytyy kohdata. Ei voi valikoida sivupersoonia vaan oma persoonien järjestelmä on hyväksyttävä. Siis se, että se on olemassa. - Koska sivupersoonien järjestelmä on syntynyt varhain lapsuudessa niin se on syntynyt kehitysvaiheissa, joten se on peruuttamaton. Mutta käsitykseni mukaan sitä voidaan yrittää hallita tiedostamalla ilmiön olemassaolo osana elämänkohtaloa.