Silloin kun ihminen on sujuvasti osa ajan henkeä niin se tunnetasolla koetaan eräänlaisena kiimana. - Kun ihminen ei ole sujuvasti ajan henkeä niin se aiheuttaa kuvotuksen. - Kävin kaupassa ja jouduin tilanteeseen missä oli pakko kuunnella kahden henkilön keskustelua etelänmatkoistaan. Heissä näkyi kiima. En usko, että mikään tieto pystyisi poistamaan tuota kiimaa. Ajatus, että kyseiset henkilöt kokisivat ilmastoahdistusta on täydelleen päälle liimattu, asia jota he eivät koe, koska he ovat tässä hetkessä kiimaantuneesti olemassa. Heidät voi takuuvarmasti löytää yhä uudelleen ja uudelleen istumassa lentokoneessa mihin johtaa heidän todellisuuskiimansa. - Minä tietenkin koen tuollaista keskustelua kuunnellessani kuvotusta, koska en edusta ajan hengen kiimaa. Ajan henki totta kai pyrkii kiihottamaan ja kiimaannuttamaan niitä, jotka elossa ovat. Ajan henki tahtoo synnyttää kiiman lumoa. - Kiimaantuneet kokevat itsensä normaaleiksi ja he edustavatkin aikakauden hengen normaalia. Sitä mikä houkuttelee harhaiseen olettamaan, että aikakausi kestäisi ikuisesti eikä sitä seuraisi uusia aikakausia. Niitä aikakausia mitkä katsovat sitä inholla.