"Täällä vallitsee kaaos." "Suomi päästettiin kaaokseen." - Olen kokenut sisäisen kaaoksen. Onko se jotenkin poissa muistista? Ei ole. Ei todellakaan. - Ymmärrän kaaoksella leikittelyn. Sitä voisi tapahtua vaikkapa kirjallisuudessa tai musiikissa. - Todellinen kaaos kuitenkin synnyttää uhreja. - Kun kirjoitan järjestyksestä niin siihen aina kytkeytyy arvokkuuden teema. Natsi-Saksa tavoitteli järjestystä kuten Neuvostoliittokin mutta nuo yhteiskunnat eivät olleet siinä arvopäämäärien suunnassa minkä koen tärkeäksi. - Yhteiskuntasuunnittelun idea on kamppailla kaaosta vastaan. Suunnittelu on kaaoksen hallintaa. - Sotasuunnitelmat ovat voimien keskittämistä ja voimien tajuamista ja ilman sotasuunnittelua Suomi ei olisi itsenäinen maa. - Tänään poliittisen toiminnan ydinhavahdus on siinä, ettei Venäjä salli Suomen menemistä kaaokseen. - Poliittinen psykoosi olisi toki mahdollinen ja sen suuntaan menemisestä on merkkejä, mutta Venäjä asettautuu suomalaisen todellisuudentajun paikalle mikäli se meiltä itseltämme puuttuu. - Palaan omaan sisäiseen persoonan hajoamiseen vuonna 2014. Se on jotain sellaista mitä en kenellekään ihmiselle toivo. En halua. Sitä ei saisi tapahtua. Hajoaminen ei ole onnellinen kokemus. Se on helvetin kokemus. On kaaoksen demoneja, jotka joskus ottavat vallan. On henkivoimia, jotka tahtovat edistää kaaosta. - Kun ihminen joutuu perimmäisen epävarmuuden tilaan niin rukous on se millä hän yrittää hallita uudistuvan kaaoksen pelkoa.