Ihmiselle on mahdollista tehdä sisäisiä sopimuksia todellisuuden luonteesta. Esimerkiksi näin. Synnyin tänne sattumalta. Synnyin lihaan ja elän lihassa ja liha on haavoittuvainen. Kun liha kuolee niin kaikki kuolee. Kuollut liha mätänee. Kaikki mitä lihassa ajatuksina oli niin se katoaa. Tulin jostakin mitä en muista. Elin. Kun kuolen ei ole mitään. - Tämä on sisäinen sopimus todellisuuden luonteesta. Todellisuus itsessään ei välttämättä tee kauppoja sisäisen sopimuksen kanssa. - Jollekin on ehkäpä hyvin lohdullinen ajatus se, että hänen sisäinen sopimuksensa eiminkään suunnassa pitäisi sitten kun hänen lihansa on kuollut, kuopattu tai tuhkattu. Nyt vain on niin, että todellisuus ei välttämättä noudata ihmisen sisäisiä sopimuksia. Todellisuus niin sanoakseni ei istu ihmisen kanssa saman neuvottelupöydän ääreen. - Mitäpä taas muuta kuin ristinmerkin tekemisen hetki tässä työpöytäni ääressä.