Tunnen noin ohimennen erään naispoliisin, jonka tehtävänä on seksuaalirikostutkinta. - Katsoin taannoin televisiosta haastatteluohjelman minkä perusteella jäin käsitykseen, että miehet eivät juurikaan tahdo tutkia seksuaalirikoksia. Miespoliisit. Ilmeisesti aihepiirin sisältö on yksinkertaisesti liian tyrmistyttävä, raivostuttava. Poliisikin on ihminen. - Ymmärrän. Pystyn jotenkin asettautumaan poliisimiehen paikalle. Syntynee tosiaankin miehinen viha, raivo. Se sumentaa esitutkinnan. Käsitän, oivallan. Täytyy olla itsekriittinen mahdollisuuksien mukaan. Mahdollisuuksien mukaan! - Tässähän ei ole siitä kysymys, että poliisinainen olisi jotenkin hyväksyvä. Mutta hän saattaa olla tutkinnallisesti sopivampi.