Tämä runo tulee hieman yllättävästäkin suunnasta. Se on nimittäin Kyllikki Saaren runo, joka löytyi häneltä jäämistöstä. Laitan tekstin alle. Se on Aake Jermon kirjasta Murha ei vanhene koskaan. Olen nähnyt ainakin osittain KS:n alkuperäistekstin netissä eikä se ihan täysin sanajärjestykseltään vastaa sitä mitä on Jermon kirjassa. Olen korjannut tekstiä Kyllikin kirjoituksen suuntaan niin tarkasti kuin mahdollista. Jermon kirjassa julkaistu teksti on aika täsmällisesti käsittääkseni oikea, mutta tosiaan yhdessä kohdin sanajärjestys muuttuu. Kysymysmerkkeihin ja pisteisiin on täytynyt tehdä muutoksia. Esimerkiksi Jermo laittaa tekstin Kauanko kestää tää eloni tie perään kysymysmerkin mutta KS:n tekstistä se puuttuu. Olisi mukava saada runoon runouden ammattilaisen arviointi (Vesa). Miljoona ja taas miljoona kertaa amatööridekkarit ovat yrittäneet avata runon arvoitusta vuosikymmenten kuluessa. Tässä, se löydettiin KS:n Uuden testamentin välistä. Se on päivätty päivämäärälle 19.3.53 kun KS katosi 17.5.53 ja löydettiin myöhemmin syksyllä metsähaudastaan.

 

On eloni tuskaa

ja murhetta vain.

Ei raskaampaa

mi eessäin on

se olla voi.

Sen tuskat käy yli tuomion

ja murheet yli kalmiston.

Oi saanko mä rauhan

sydämeeni,

sen polttavat tuskat raukeeko.

Sitä tiedä en.

Mutta toivon vain

että helpotuksen saada voisin joskus.

Kauanko kestää tää eloni tie