Silloin kun itse olin aikanaan transsukupuolisuuden kriisissä niin samalla kun olin heikoilla aloin syleillä maailmaa. Silloin puhuin myös blogissani (kauan sitten poistetuissa teksteissä), että tahtoisin olla transihmisten edunvalvoja mikä pimahdutti kunnolla joitakin transihmisiä. Tuossa pimahduksessa oli oikeutustakin mukana. Sen olen käsittänyt. - Tilannetta tietysti vääristi se, että olen elämässäni tehnyt ammattiauttajankin työtä. - Kriisissäni minun olisi pitänyt pysyä autettavan roolissa ja tehdä kaikkeni, että saisin tarvitsemani avun. - Katsoin jonkin nuoren tuubivideon. Siinä hän kertoi olevansa täysin voimaton ja jo seuraavassa lauseessa hän puhui auttamisesta, ideoi auttamisen työtä. - Nythän on niin, että auttaminen kysyy paljon voimia. Ei voimaton autettavan tilassa oleva ihminen pysty auttamaan. - Kannattaa ja on luvallista pysyä autettavan roolissa silloin kun on autettava. - On selvää, että autettavan asemassa kertyy kokemustietoa, jota pystyy hyödyntämään silloin kun voimat ovat palanneet. Auttajalle on hyödyksi koulutus ja omakohtainen kokemus.