Katsoin äsken tässä yössä tuubin välityksellä ortodoksisessa kirkossa tapahtuvaa palvelusta... - Sitten kouraisee. Elän maailmassa kuten muutkin. Olen kiinni maailman arjessa. Tajuan ja näen epäkohtia. Niihin pitäisi puuttua sanoin ja teoin. Syntyy erilaisia näkemyksiä. Osapuolia. Erilaisia edunvalvojia. Tuossa aikaisemmin illalla katselin kahta videointia missä sama tapahtuma kerrottiin täysin eri tavalla. Asiat oli tulkittu omalla tavalla. Osapuolet riitelevät. On asiariita ja kunniariita käynnissä. - Syntyy toisiaan raatelevia osapuolia. Ollaan tavalla tai toisella arjen tahraamia. Kiistellään, kamppaillaan. Tiedetään paremmin kuin mitä toinen tietää. Maailma on levoton. Mutta maailmassa olen. Minäkin muka jonakin oivaltajana.