Yritän välttää kaikenlaista turhaa koukerointia ja sanomista muuta kuin selkein suomalaisin sanoin. - Tähän blogiin kuuluu ajatus pitkäaikaisesta traumaattisesta amnesiasta, joka on rajusti vaikuttanut uhri minäkäsitykseen. Itsetuntoon. Vienyt itsetuntoa nollan alle. Toipumiseen tietenkin kuuluu minäkäsityksen uudelleenrakentaminen. - Minä alkaa näkyä uusin silmin. Syntyy myös niin sanottuja oikeutettuja vaatimuksia. Syntyy ehtoja. Kaikki ei ole vailla ehtoja tunkeutuvaa. Uhri ei enää säikähdä sanoa ei. Hän puolustaa rajojaan. Syntyy sellaista mitä voisi kutsua itsensä rakastamiseksi. Ehkä ensimmäistä kertaa elämässä. Tässä elämänkäsikirjoituksen uudelleentyöstämisessä sellainen lause kuin rakasta lähimmäistä kuten itseäsi alkaa saada uudenlaista konkretiaa. Olen aikaisemmin täällä kirjoittanut vaarallisista ihmisistä. Toinen ilmaisu on otsikossa. Rakasta vittumaista ihmistä kuten itseäsi tuntuu melkoisen kummalliselta. Valitettavasti elämässä on olemassa vittumaisia ihmisiä ja toivoa sopii ettei itse olisi kovin vittumainen. - Trauman uhri pystyy elämänhistoriaansa tutkaillessaan todennäköisesti löytämään vittumaisia ihmisiä. Ehkä he ovat nähneet uhrin epävarmuuden ja huojunnan ja iskeneet uhriin, koska se on ollut niin helppoa. Jos tarjoat vittumaiselle ihmiselle ihokkaasi niin seuraavaksi hän tulee ja repii rintakarvat rinnastasi. Ei hyvä juttu.