Tässä saa oikein säikähdyksellä mennä itseensä. Olen 61. - Mielestäni vanhuus on sitä, että persoonallisuuden viat näkyvät koko ajan entistä peittelemättömämmin. Mikä on ollut tuhoisaa on yhä paljaammin tuhoisaa ikääntymisen myötä. Tietysti ympäristölle on se helpottavaa, että tuhoisuuden oveluus vähenee. Kun tuhoisuus on paljasta niin ympäristö sen käsittää ja pystyy puolustautumaan. Tuhoisuuden juonet eivät enää ole kovin tasokkaita niin sanoakseni. - On viisasta vanhuutta sitä en kiistä mutta väitän että tämä viisaus on jo alkutekijöissään ollut viisautta ei se ilmene vanhenemisen esiin pompauttamana. - Jos ihminen on nuoruudessaan ollut vaarallinen niin sitä hän on myös vanhuudessaan, loppuun saakka. - Vanheneminen ja vanhuus eivät ole jokin persoonallisuuden muutostekijä. - Kaikkein vaarallisimpia ihmisiä ovat täydelliset ihmiset. Kun he katsovat itsensä nuoruudessaan täydellisiksi niin he katsovat asian olevan niin myös vanhuudessa. He katsovat, että muissa on persoonallisuuden vikoja.