Olen katsonut paljohkosti tohtori Gabor Matén videoluentoja öisin. - Vinkkaan hyvin vahvasti hänen suuntaansa. Matén näkemys on biopsykososiaalinen. Hän korostaa ympäristövaikutuksia suurin piirtein kaikenlaisissa sairauskertomuksissa ja diagnoosihistorioissa. Hän kertoo, että vanhempien stressaantuminen näkyy lapsen kehityksessä. Vanhempien ei tarvitse suoranaisesti kaltoinkohdella lastaan mutta heidän stressitilansa heijastuu lapseen. - Lapsi tulkitsee vanhempien stressioireet siten, että hän on niihin syypää. - Tässä jotain tiivistettyä. ADHD-oireiden taustalta voi jäljittää syitä, jotka johtavat vanhempien stressaantumiseen. Erityisen tärkeä on äidin stressaantuminen. - Äidin stressaantumisen taustalla saattaa olla monisukupolvinen stressaantumishistoria. Mitä äiti ei ole saanut sen hän siirtää lapseen. Ehkä sitä oivaltamatta. - Tulkitsen tässä maallikkona Matén luentosisältöjä, joten siksikin käyhän tarkistamassa miten itse kuulet ne. - Kun mennään siihen mitä täällä rummutan niin se on ihmistsunami. Ihmismäärän jättipaisumuksessa näkemykseni mukaan täytyy olla paljon stressaantuneita vanhempia. - Näin ollen yksittäisen lapsen suojelu on sitä, että ihmistsunamin paikalle tulisi säännöstelty syntyvyys. Lapsen parasta on se kun hänen vanhempansa eivät ole stressaantuneita. Missään tapauksessa jokin kansainvaellus ei ole lastensuojelun mukainen tapahtuma. Ymmärrän monikulttuurisuuden mutta en halua, että se alkaa peittää lastensuojeluun liittyviä totuuksia.