Juuri nyt tunnelmissani puuhun on vaikea liittää onnistumisen käsitettä. Puu on pyrkimättä itsensä. Se on itsensä kaltainen itsessään ja levähtäneesti. Ihminen sitten mittelee puuta kirves kourassa onnistumisen käsitteineen. Ehkä meidän pitäisi oppia jotain puiden pingoittelemattomuudesta ja niiden elämästä. - Entä onnistunut Suomi? Saisiko Suomi joskus olla levähtäneesti itsensä mittainen ja muotoinen. Voisiko Suomi joskus sanoa maailmalle johtajiensa suulla, että olemme vain Suomi. Otamme lomaa globaalisuudesta. Ainakin kesälomaa. Suomi on vähän aikaa vain Suomi ja kerää voimiaan onnistumisen paineista välittämättä. - Miten on onnistunut ihminen? Jos onkin vain ihminen. Pysähtyy ja töllistelee ja on vain ihminen. Mutta onnistumisen käsite piiskaa meitä hulluna kaikkialla. Eläkkeelläkin täytyy olla onnistunut eläkeläinen.