Vaikka en paljon tältä elämältä toivo niin minua elähdyttää vieläkin ajatus, että saisin väsätyksi romaanin. - Mutta kirjoittaja on kovassa keinussa tänään varsinkin, jos hänet huomataan. - Huomaaminen on eräs onnistumisen merkeistä. Oli tyhjää parempi. Jos mietitään suuria kustantamoita niin niissähän vain harva pääsee läpi ja nämä teokset kustantaja tietysti tarkoin puntaroi. Voisi tavallaan puhua kustantamoiden sensuurista. Mikä vain ei tosiaankaan mene läpi ja huonosti kirjoitettu ei ansaitse läpimenoa. --- Nyt en oikeastaan kirjoita kustantamoista vaan kirjoittajista. - Kirjoittaminen on yksinäistä puuhaa, mutta yksinäinen kirjoittaja tarvitsee myös kirjoitusrauhansa. Tässä ja nyt ja tulevaisuudessa. - Someraivon puitteissa puhutaan maalittamisesta ja tiedän miltä se tuntuu vaikka minuun kohdistunut someraivo ei liittynyt romaanikirjallisuuteen. Maalittaminen tarkoittaa sitä, että jossain on maalinosoittaja ja tähtäimessä näkyvään ihmismaaliin aletaan suunnata sanapommitus. Totuus tässä raivon hurmiossa ei ole pääasia vaan kohteen tuhoaminen. Tämä kaikki  tuntuu yltyvän. Someraivo yltyy tsunamimaisesti. Ei ole rajoja. Kiihottava valhe kääntyy totuudeksi kohta ja pian se on lopullinen totuus. - Kohde ei pysty mitään. Ainoa mikä on mahdollista on itsehillintä. Rotat osaavat peittää kolonsa ja niistä ne iskevät. - Kannattaako pyrkiä kirjailijaksi? - Itse jo kynävanhuksena asia ei ole niin koskettava. - Juuri nyt kodissani on hiljaista ja oloni kuta kuinkin sopuisa. En parhaillaan kiinnosta maalittajia. Arvelen kantavani luuserin leimaa. En uhkaa somevaltoja mistään päin. Miksi pyrkiä muuttamaan tätä käsitystä? Luuserius minua suojelee. - Niin, kannattaako pyrkiä kirjailijaksi? Se kysymys on pakahduttava tämän päivän nuorelle kirjoittajalle, joka oivaltaa intohimonsa kirjoittamiseen.  - Maalittamiseen kuuluu kohteen motittaminen kaikilla käytettävissä olevilla keinoilla. Pahuus on luovaa! Pahuus on aktiivista! Pahuus puuhastelee ympäri vuorokauden!