Olen pari päivää käyttänyt tutkien YouTuben avulla sukupuoli-ilmiötä. Olen oikeastaan yrittänyt päivittää näkemyksiäni. - Huh, niinpä niin. - Joku kuvankaunis transnainen onnistuneen korjaushoidon jälkeen itkee sukulaisten hylkäämistä. - Jotkut kuvankauniit transnaiset nauravat pärskähdellen jollekin transnaiselle, joka ei ole niinkään läpimenevä haluamassaan sukupuolessa eikä tahdokaan vaan on tyytyväinen oloonsa. - Jotenkin vain huokaisen, että olkoon jokaiselle sallittua oma sukupuolinen ratkaisu. Eihän kyseessä ole uhka kenellekään! Jotkut ovat näkemässä vähemmistöratkaisujen leviämistä vaikka eivät ne mihinkään leviä. Ne ovat aivan liian vaikeita enemmistölle eikä enemmistö niitä tarvitse. Enemmistö pysyy aina enemmistönä. Sen enemmistöisyyteen ei kuulu sukupuolikysymysten kipuilu vaan oman sukupuolen luonteva ilmaisu ja sen suunnassa eläminen. Enemmistö tunnistaa alta aikayksikön sukupuolensa ja sen mihin se ei tahdo suinkaan mennä. - Olkaamme armollisia! Sallikaamme sukupuolinen ponnistelu silloin kun sitä täytyy tehdä.