Olen katsonut vaalikevään aikana videoita, joissa puhutaan homosaatiosta, transusaatiosta tai pridetyksestä. Aikuiset ihmiset ovat oksentaneet näitä sanoja suustaan. Ne ovat heissä herättäneet kuvotuksen tunteen. - Minussa he möykällään ovat aiheuttaneet pelkoa. Onhan niinkin että esimerkiksi isänmaallisuuden ulottuvuus on eri asia kuin seksuaalisuuden ulottuvuus tai sukupuolisuuden ulottuvuus. Toisin sanoen ihmisen seksuaalisesta suuntautumisesta tai hänen sukupuolisuudestaan ei voi päätellä mitä hän on elämän muilla ulottuvuuksilla. Sellaista kausaaliyhteyttä ei ole. - Jos otetaan tarkasteluun vaikkapa heterot niin heteroissa on kansallismielisiä ja heissä on erittäin vähän kansallismielisiä. - Se että homot tai transsukupuoliset saavat jossakin yhteiskunnassa elää vapaasti kaikessa rauhassa ei tarkoita sitä, että tuo yhteiskunta olisi kulkeutumassa tämän takia kaaosta kohti. Kaaoksen aiheet ovat aivan muualla. - Olen tuijottanut homosaatiosta, transusaatiosta ja pridetyksestä mylvijöitä murheellisena senkin takia, että heidän lähellään ei ole hyvä tunnistautua vähemmistöön kuuluvaksi lapseksi. - Kukaan isä tai äiti ei pysty säätämään oman lapsensa seksuaalisuutta tai sukupuolisuutta. Yhtäkkiä hyvin lähellä ilmeneekin sitä minkä suu on kieltänyt. Lapsi tietenkin elämän matkassa käsittää mitä ei ole syytä ottaa puheeksi. Ymmärrän niin, että Pride-liikkeen ytimessä on oikeus saada ottaa puheeksi. - Kirjoitin aikaisemmin vuosia sitten sukupuoleen pakottamisesta. Sama koskee tietysti seksuaalisuutta. Se tarkoittaa sitä, että äiti ja isä käskyttävät lastaan olemaan sitä mitä tämä ei ole. Se on vallankäyttöä. Voimankäyttöä. Lapsen on toteutettava vanhempiensa tahto vaikka se merkitsisi siipien katkaisemista. Lapsen on toteutettava vanhempien tahto, joka on tärkeämpää kuin lapsen itsetunto. - Niin. On toki tänään paljon hyviä vanhempia, jotka eivät höpöttele saatioista vaan tarjoavat turvallisen kotipesän lapselleen. - He ovat vanhempia, joista lapsi voi olla ylpeä.