Niinpä niin. Olen kannustanut nuoria mielipidekirjoittajiksi sanomalehtiin jatkamaan tätä kirjallista perinnettä. Sehän on todella pitkä perinne. Kuinka paljon sanomalehtien mielikidekirjoituksista on kirjoitettu väitöskirjoja? - On ollut kansanperinne että isä on vuollut kynänsä ja kirjoittanut sapekkaan kirjoituksen lehteen. Koko suku ja kylä ovat sitä sitten lukeneet. On vähän isää kannustettukin jatkamaan. - Mutta miten mielipidekirjoitus kirjoitetaan? Se kirjoitetaan siten, että kirjoittaja on Jumala. Eihän toki kukaan ihminen ole Jumala. Jos väittää äkisti olevansa Jumala niin päätyy hoitoon. Kuitenkin mielipidekirjoittamisen lähtökohta on se, että kirjoittaja asettautuu Jumalan paikalle. Hän ei ole epävarma, koska Jumala ei ole epävarma. Mielipidekirjoituksissa ei käytetä sanaa mielestäni, koska asiat eivät voi olla muulla tavoin kuin kirjoittaja-Jumala kirjoittaa. Mielipidekirjoituksessa ei ole haikailua, koska Jumala ei haikaile. Mielipidekirjoituksen kirjoittaja luo kirjoituksensa kuten Jumala luo kaikkeuden. - Jos ei löydä itsestään tätä täydellistä sisäistä Jumalaa niin kirjoitustyö ei onnistu. Mielipidekirjoitus ei ole moniääninen, koska Jumala ei ole moniääninen vaan yksi Jumala. Ihmiset ovat moniäänisiä kuten mielipidekirjoituksen lukijat. - Niin ja Jumala ei ole luonut mitään nimimerkillä vaan omalla nimellä, joten lähes poikkeuksetta mielipidekirjoitukset annetaan julkaistavaksi kirjoittajan aidolla omalla nimellä.